Tags

, , ,

Noita lifestyle-blogeja seuraillessa aina välillä miettii, että keitä ovat nuo ihmiset, jotka elävät päivästä toiseen samanlaisen ruokavalion ja treeniohjelman kanssa. Eikö heille käy mitään muuttujia elämässä? Itselle kävi taas kerran.

Viime viikonloppuna huomasin punoitusta sopivasti rintsikka-alueella, ja mietin, että varmaan liivit ovat hanganneet. Vasta parin päivän päästä älysin, että kyseessä on kuin onkin vyöruusu. Yths:n lääkärin toteamus varmisti saman. Sain timakat lääkkeet, kolmea eri troppia, ja eikun nappi huuleen ja takaisin radalle. Tai sitten ei.

Lauantaina olin huonovointinen, sunnuntaina sitten niin sanotusti uloste osui tuulettimeen, ja yrjösin koko päivän. Mikään ei pysynyt sisällä, ja olo oli kuin olisin jäänyt loukkuun johonkin huvipuistovetkuttimeen tunneiksi. Lopulta, kun kaikki oli jo tullut ulos ja silti meinasi tulla puklu, poikaystävä kuskasi minut päivystykseen, ja sieltä pääsin tiputukseen ja yöksi tarkkailuun. Kaikkeen tähän syynä vain huonosti sopivat lääkkeet, eli viruslääkityksen rankat sivuoireet. Aamulla heräsin ns. festaritunnelmissa, eli ranneke kädessä ja nuppi sekaisin. Onneksi aamukierroksen lääkäri totesi, että lääkkeet voi jättää pois, ja nyt vaan palautumista sitten.

Nyt siis kaikki taas ihan normaaliin päin, edelleen on tosin sellainen olo, kuin olisin lukenut bussissa. Toivottavasti huomenna on jo parempi olo, kun Jesni saapuu kaupunkiin!

Perjantaina oli myös aivan mainio keikka taas Haldan kanssa, kikersin jopa fantsut powerpointit meidän logoista, ja hankalanmallisesta tilasta huolimatta soitto kulki ja yleisö tuntui olevan hienosti mukana. Täytynee palkata Seppo tästä lähin joka keikalle esitanssijaksi. 😀

Advertisements