Tags

, ,

Sisäovet tuleekin vasta maanantaina. Lollerz. Sitten pitäisi alkaa myös keittiön pintarempan.

Muutenkin sellainen olo jatkuu, että olen jumissa, enkä pääse eteenpäin. En jaksaisi tehdä mitään ruokaa, ruuat ei enää ees maistu hyviltä tai siltä, mitä odotti ja silti koko ajan on ruokahalu. Ja kaikki maailman syömissäännöt ja ruokavaliot kimpoilee aivoissa yhtenä kakofoniana.

Eniten ehkä jostain syystä vituttaa tällä hetkellä se ajatusluuppi, ettei mistään tule ikinä valmista. Aina pitää tehdä uudestaan ruokaa, aina pitää käydä uudestaan salilla, aina pitää käydä uudestaan suihkussa ja kaupassa. On niin kuin koko ajan semmoisessa hamsterin juoksupyörässä, mutta samalla kuitenkin vanhenee itse, eikä voimat tästä enää lisäänny. Äärettömän turhauttavaa.

Muutenkin viime aikoina on turhauttanut ja vituttanut se, ettei miulla oo oikein intohimoa tai mielenkiintoa mihinkään. Olis kiva tietää joskus, mikä miusta tulee isona. Muutenkin alan olla liian vanha työmarkkinoille näin aloittelijana.

Tein vielä eilen sellaisen kunkkupäätöksen, että menin Prismaan ilman järkevää suunnitelmaa. Kello oli vähän yli neljä perjantai-iltapäivänä. Huuuuhuhuuuuhu. Lapset huusivat ja itkivät, vanhemmat kälättivät puhelimiin, jatkuva hälinä ja piippailu sai korvat soimaan. Keksin ruokia ja sit hylkäsin ideat, koska ei ollut enää selvää ajatusta, mitä kaikkea niihin pitäisi olla. Meinasin ostaa persiljaa, mutta sitäpä ei Prismassa ollut. Kaikkea muuta kyllä oli. Lopulta saldona oli vaniljakastike, collegehousut, hortensia, irtokarkkeja ja uunilenkki. Perunoita on kotona, joten voin tehdä uunimakkaraa. Sitä voin verkkarit jalassa sit mäystää.

Advertisements