Tags

, , , , , , ,

Hommasin viimein piilolinssit, yli kymmenen vuoden tauon jälkeen. Alkoi miekkailussa hermo mennä, kun se hikoilun määrä sai hyvinistuvat lasit joko valumaan tai huurtumaan koko ajan. Toivottavasti osaan nyt huitoa noiden kanssa, huomasin jo nimittäin, että läppärin näytöllä kaikki näyttääkin isommalta kuin lasien kanssa katsoessa. Ja omat silmät ja koko naama näyttää niin erilaiselta ilman rillejä! Pitää ehkä opetella oikeasti meikkaamaan eri tavalla. Nyt on vähän päänsärkyinen olo kyllä, mutta parin viikon sisään on jälkitarkistus, sitten voi säätää, jos tarvitsee. VIILATA LINSSIÄ HÖHÖHÖHÖHHÖHÖÖÖHÖHH.

Innostuinkin tosi yllättäen siivoamaan. Tyhjensin jääkaapin, hankasin takaseinän ällöt harmaat raidat taikasienellä ja tiskasin kaikki irtaimet osat. Osan ruuistakin voisi älytä heittää pois, jos päiväykset ovat menneet pari vuotta sitten. Hilloissa, sentään, mutta silti. Avattuja kuitenkin ovat. Pyyhin myös kylppärin rullahyllyn pikkuvälitkin ja sipistelin kylppäriä. Vielä olisi yleisesti keittiönkaappien pyyhintää edessä. Tässä kämpässä on selkeästi enemmän sitä katupölyä tai muuta hiukkasta kuin edellisessä. Olipa ällössä kunnossa kyllä tuo jääkaappi, jotenkin ei tullut missään vaiheessa muuttoa siivottua sitä, vaikka kaiken muun kuurasin. Oli kiire saada vissyjä jäähtymään hellepäivän jäljiltä, ja sitten olikin jo normikamat jääkaapissa.

Olen nähnyt mainioita elokuvia viime aikoina. Tulen morsian, Hymyilevä mies, Tyttö nimeltä Varpu – kaikki omanlaisiaan, osuvia ja koskettavia. Tulen morsian itketti. Kunpa tällaisia elokuva tehtäisiin vielä paljon! Pelottaa jo kulman takana vaanivat luokkakokoukset ja muut…

Oon saanut myös luettua yllättävän hyvin. Ahmaisin viikonloppuna samaisen Vinegar Girlin, josta Hannakin kirjoitti. Ollaan aika samoilla linjoilla, tykkäsin kyllä ja oli hauska lukea perushelppoa enkkua, mutta hahmoja olisi ollut varaa syventää reippaastikin. Lisäksi loppuratkaisu tuntui tulevan vähän liian helposti, vaikka olihan se sinänsä tiedossa. Vinegar Girl on siis uudelleenkirjoitettu Shakespearen Kuinka äkäpussi kesytetään. Jos on nähnyt 10 Things I Hate About You:n, niin osaa arvata, että aika onnellinen loppu siinä on. 😀

Lainasin myös Häkkisten kotikirjastosta Margaret Atwoodia, Johanna Sinisaloa ja kirjastoemännän suosituksesta vielä Neil Gaimain kirjan, kaikki muuten sattuivat olemaan novellikokoelmia. Novellikokoelmat ovat olleet mukavan palkitsevia. Yhden tarinan voi lukaista ennen nukkumaanmenoa, eikä tule jäätyä niin pahasti tarinaan kiinni. Saa vähän rytmitettyä lukemista, ja ehtii sisäistääkin jotain.

Jaa-a, pitäisköhän ottaa siivoussiideri. Tosin ne on nyt melkein huoneenlämpöisiä, kun nostin ne pöydälle sieltä jääkaapista…

Advertisements