Tags

, , , , ,

Jumantsuigga. Nyt tein sen: ostin itselleni ihan oman konvehtirasian! En aio jakaa tuosta kellekään! Nautin jokaisen hartaasti ja kiitollisena! Ostin myös vähän jouluruokia itselleni, että ehdin päästä fiilikseen jo ennen viikonloppua. Joulutorttujakin ostin. En oo itse paistanut niitä vielä kertaakaan tänä jouluna.

Toisaalta mietitytti ostaa noita. Jotenkin jouluruokiin liittyy outo tunnelataus, vaikka meillä ei siis yleensä ole ollut mitään Suurta Tunteiden ja Rakkauden Joulua koskaan, ihan vaan semmosta perussukulaishengausta. Suoraan sanottuna, minua pelotti syödä yksin noita ruokia, koska siitä tulee jotenkin surullinen olo. Että tässä sitä nyt sähkökynttelikön valossa mutustellaan mikrossa lämmitettyjä valmisruokia, yksin, AIVAN YKSIN. Oikein emotionaalisina päivinä jo se sinkkukinkku, tai mikä pikkukinkku se nykyään on, nostaa palan kurkkuun. Ylipäätään monet yksittäispakkaukset ja semmoiset välillä ahdistaa, vaikka normielämässä ymmärrän hyvin niiden tarpeen ja kätevyyden, ostaahan niitä kuka tahansa, ei ne ole yksinäisille korvamerkittyjä.

Välillä taas mietin, oonko liian lapsellinen tai jotenkin lapsen asioihin jumittunut. Tekee mieli vain katsoa jotain kissajoulukalenteria, syödä suklaamuroja ja lukea lähinnä jotain ponikirjoja. Aikuisasioiden hoitaminen on raskasta ja masentavaa. Tunnen oloni lähinnä 12-vuotiaaksi.

Lupauduin tekemään ensi vuonna enemmän toimittajahommia, nyt olisi tiedossa ihan miulle varattuja teemoja. Pelottaa vähän, että lupasinko liikoja, osaanko tai jaksanko tehdä oikeasti niitä?

Istuminen tekee välillä kipeää, sillä takareidessä on aivan hervottoman kokoinen ja ilkeännäköinen mustelma. Onnistuin sössimään viikonloppuna paljuun menon. Olin astumassa paljun reunan yli ja arvioin, että askelma siellä vedessä tulee vastaan jo aiemmin, mutta eipä tullut, ja humahdin loput 30 cm vauhdilla ja täräytin reiden täysillä reunaa päin. Viikonloppu oli muuten kyllä mainio! Kerrankin pippalot, joista ei tarvitse kiirehtiä kotiin tai varoa hiljaisuutta, oltiin nimittäin mökkiolosuhteissa. Onnistuttiin mahduttamaan kahdeksan ihmistä pikkupaljuun ja oli paljon ihanaa ruokaa ja juomaa. Teki hyvää itse kullekin.

Jatkan nyt ensimmäisten konvehtien nauttimista rasiasta. Ai juma nää on hyviä.

Advertisements