Tags

, , , ,

Katsoin äsken verkkopankissa odottavia laskuja. Hip-vitun-hei. Miulla on kaikki aikuiselämän jättilaskut, mutta aika aneemiset tulot. Juuri kun mietin, että toivottavasti ensi kuussa jäisi sitten vähän jotain käteenkin, muistin auto- ja kotivakuutuksen. Siellä odottaa melkein kolmensadan euron potti. Visa-laskulla on vieläkin viime kesän Ruotsin-reissu, jota makselen minimierissä varmaan vielä viiden vuoden päästäkin.

Ahdistaa ja turhauttaa taas kerran. Nyt on ollut kyllä sinänsä enemmän työhommia, mutta sitten taas tietysti työttömyystuki pienenee samaa tahtia. En toisaalta uskalla ruveta täysin freelanceriksi. Tuntuu, että olen yhteiskunnan elätti, enkä pysty antamaan takaisin riittävän suurta panosta.

Pitäisi myös tilata lisää miekkailukamoja, mutta tuo rahatilanne tekee kaikesta aika hankalaa. Miulla on sinänsä puskurirahasto, mutta haluaisin, että se olisi vain ihan äärimmäistä tarvetta varten, ei mikään joka kuukausi käytettävä possupankki. En ees pysty laittamaan sinne mitään tällä hetkellä, joten aika äkkiä sekin on kulutettu, jos en saa muutosta aikaan.

Välillä tulee myös tunne, että oonko tarpeeksi motivoitunut vaikka miekkailuun. Tykkään siitä tosi paljon ja vaikka eilen vapaissa treeneissä oli hämmentävän hyvä olo, vaikka perjantai meni rimpsalla. Silti tuntuu, että en jotenkin “saa” harrastaa sitä, jos en oo supertreenaaja myös vapaa-ajalla ja jos en halua kilpailla. Eikä kukaan siellä treeneissä oo siis antanut ymmärtää mitään tämmöistä, vaan itse jotenkin koen, että kaikessa pitäisi olla tosi hyvä, tai muuten ei kannata ees yrittää. Jännästi varmaan kotioloihin nämäkin ajatusmallit johtaa… Välillä jopa pelkään, että pitääkö ne muut minua siellä ihan hidasteena ja nolona tyyppinä, joka käy treenaamassa tajuamatta, että kannattaisi jo lopettaa. Yhyy. Miksi tarvitsen niin hirveästi validointia ulkopuolelta?

Pitäisi varmaan käydä salilla, kun sekin maksaa koko ajan, mutta tänään ei meinaisi yhtään huvittaa. Olo on eilisen treenauksen jäljiltä kyllä yllättävän hyvä, mutta henkisesti lähinnä tympii kaikki. Ja en jaksaisi käydä taas suihkussa. Kyllä, suuret ongelmani. Kai se pitäis jottain. Tekis mieli lähinnä pullaa. Laskiaispullia, mmm. Ja toisaalta ei edes niitäkään, kun tuntuu, että monesta entisestä herkusta tulee nykyään vähän paha olo.

Ehkä lähen ja meen vaikka venyttelemään salille, jos ei muuta.

Advertisements